Teen kategoriat voidaan määritellä monin eri tavoin. Tässä on vain perustiedot teetyypeistä.

Valkoinen tee(白茶)

Valkoinen tee on yksinkertaisimmin prosessoitua teetä. Lehdet poimitaan, nuudutetaan ja kuivataan(perinteisesti auringossa).

Kiinalaisen lääketieteen mukaan valkoinen tee viilentää kehoa.

Vihreä tee(lü cha, 绿茶 tai 緑茶)

Vihreä tee on yksinkertaistettuna hapettamatonta teetä eli sitä ei ole annettu nuuduttua ja hapettua. Sen prosessointitavat kuitenkin vaihtelevat alueittain. Päävaiheet ovat lehtien poiminta, kuumennus(“kill green”), rullaus ja kuivaus. Yleensä Kiinasssa kuumennus tehdään wokissa paistamalla.

Vihreä tee on juoduin teetyyppi Kiinassa. Yleensä nuppujen määrää, aikaista poimintaa ja lehtien ulkonäköä arvostetaan paljon vihreissä teissä.

Kiinalaisen lääketieteen mukaan vihreä tee viilentää kehoa.

Keltainen tee(huang cha, 黃茶)

Keltaisen teen prosessointi on hyvin lähellä vihreän, mutta siinä on lisättynä “menghuang” vaihe jolloin teelehdet säilyvät märkänä jonkin aikaa.

Musta tee(Itä-Aasiassa punainen tee, hong cha, 红茶 tai 紅茶)

Musta tee on teen kategorioista hapetetuin eli se on yksinkertaistettuna täysin hapetettua. Prosessointivaiheet pääpiirteittään ovat: poiminta, kasaus, nuudutus(12–24h), rullaus ja joskus uudelleen kasaus.

Kiinalaisen lääketieteen mukaan punainen tee lämmittää kehoa.

Tumma tee(Itä-Aasiassa musta tee, hei cha, 黑茶)

Tumman teen prosessoinnin tärkein muista teelaaduista erottava tekijä on mikrobien aikaansaama lehtien fermentaatio, joka on eri asia kuin mustan teen hapettuminen. Lehdet kerätään isoiksi kasoiksi lämpimään ja kosteaan ympäristöön ja annetaan fermentoitua yleensä 1–2 kuukautta. Tätä vaihetta kutsutaan märkäkasaukseksi (“wet-piling”), joka on samantyyppinen prosessi kuin kompostointi, josta juontuu teen maanläheinen tuoksu ja maku. Myös shou eli kypsä pu’er märkäkasataan, mutta sitä ei kuivata tulen yllä eikä höyrytetä bambukoreihin ikääntymään kuten Liu Bao.

 

Kiinalaisen lääketieteen mukaan tumma tee lämmittää kehoa. Erikoistapauksena on kuitenkin Liu Bao, joka lämmittää tai viilentää tilanteesta riippuen.

Pu’er(普洱)

Pu’er tee tulee Yunnanin provinssista Lounais-Kiinasta ja ympäröiviltä alueilta Burmasta ja Laosista. Yunnan on vuoristoinen alue, josta löytyy Kiinan monimuotoisin eläimien ja kasvien kirjo. Yunnania kutsutaan teekasvin syntykodiksi ja siellä sijaitsee vanhimmat elävät teepuut.

Valitettavasti tällä hetkellä Yunnan kasvaa ja teollistuu kovaa vauhtia, joten puhdasta luontoa ja teetä on kokoajan vaikeampi löytää…

—————————

Sheng eli raaka pu’er

Sheng pu’er poimitaan, nuudutetaan, paistetaan wokissa ja lopuksi aurinkokuivataan. Tätä materiaalia kutsutaan nimellä maocha (毛茶) ja se voidaan jättää sellaisekseen, puristaa kakuiksi tai prosessoida eteenpäin shou pu’eriksi.

Shou eli kypsä pu’er

Shou pu’er tehdään märkäpinoamalla (“wet-piling”) maocha 30–60 päiväksi. Sen jälkeen se voidaan kuivattaa irtolehtiseksi tai puristaa kakuiksi.

—————————

Usein alkuprosessoinnin jälkeen pu’er teetä ikäännytetään maun ja lääkinnällisien ominaisuuksien parantamiseksi.

Kiinalaisen lääketieteen mukaan yleensä nuorempi kuin 15 vuotta vanha sheng pu’er viilentää kehoa. Toisaalta shou ja vanhempi kuin 15 vuotta vanha sheng yleensä lämmittää kehoa.

Oolong(wulong, 乌龙 tai 烏龍)

Oolong on osittain hapetettua teetä ja sen prosessoinnissa on isossa roolissa monimutkainen ja taidokas prosessointi. Tärkeitä vaiheita jotka erottavat oolongin muista teistä ovat: lehtien paahtaminen ja heitteleminen.

Kiinalaisen lääketieteen mukaan vihreämmät oolongit viilentävät ja tummemmat oolongit lämmittävät kehoa.